Enää nykyään ei satele pikkujoulukutsuja niin kuin ennen. Joskus menneinä vuosina tuntui joulua edeltävä aika yhdeltä karnevaalilta, juhlasta toiseen liitelyltä ja itse Joulu vasta toi rauhan maahan ja soi toivotun lepohetken... ennen Uuden Vuoden Pippaloita siis.


Tänä vuonna pääsee pitkästä aikaa oikein pikkujouluristeilyllekin. Helsingin Sanomien Nyt -liitteessä (46/06) seurattiin "sairaan hauskaa risteilyä" Viking Rosellalla ja kuulutettiin, että risteilyt ovat parasta mitä Suomi voi tarjota. Helpottuneena luin myös, ettei risteileminen suinkaan ole enää junttia, vaan ihan muotia taas. Mikä helpotus!








 

Olenkin tässä jo jonkin aikaa ihmetellen seuraillut lähiseudun hotellin tarjoamia kuivan maan risteilyjä, siis risteilymatkoja, jotka eivät ole vettä nähneetkään! Tosin ero ei taida olla kovinkaan suuri näihin 14 tunnin "lillutaan naapurimaan satamassa"-risteilyihin.


   


   



Mutta olennaisintahan taitaa kuitenkin olla se juhlahetki vuoden päätteeksi, eller hur? Aina yhtä mukavaa lähteä vähän juhlimaan - hyvässä seurassa!


Jokos on lurexit ja kiiltonahkakengät kaivettu kaapeista, tytöt??





                         

Kuvat: Ann-Margret Elokuva-Aitan joulukannessa 1963, Kaivohuone ja Oopperakellari Hakkapeliitta-lehdestä 1926, Tonita-mainos Eeva-lehdestä 1943