242008.jpg

Mitä vanhemmaksi elää sitä tärkeämmän paikan ruoka ja juoma tuntuvat  saavan elämässä. Aamutee on tietynlaista, paahdetun leivän päällä sitä pitkulaista maustekurkkua. Päiväkahvit....mmm-m vaikka kenialaista tänään. Viikonloppuna herkutellaan, käydään ehkä syömässä ulkona, vieläköhän ne on ne simpukkaviikot siellä yhdessä vai olisko etnisen ruuan paikka nyt? Etanoita ei enää viitsi missään tilata kun kotona omissa pannuissa omalla reseptillä valmistuu ne parhaat. Pihvikin on välillä riskiruokaa monessa ruokapaikassa (nähtävästi ei ole varaa niihin ravintoloihin, joissa varmuudella saa kunnollisen) ja eikun kotiin ja ruokailijat kuuman lautasen ääreen odottamaan sitä pannulla tirisevää...

No, tuossa eilen osui käteen äidin keräämän keittokirjarivin sopukoista  "Korpisoturin keittokirja" (1944) ja sitä lukiessa tunsi olevansa niin nöyrää tyttöä, niin nöyrää tyttöä. Rukajärveläinen seljanka, Asemiehen herkku, Savimiina, Kenttävartion palvi, Partiopottu ja Korkolaput sekä Korsuritarit eli Retaleet. Ruokaa sotapojille niistä aineksista mitä on ja jos ei ole niin voi jättää poiskin. Reseptit ovat Suomen Sotilas -lehden keittokikkakilpailun osanottajien ehdottamia. Monet ruokaohjeet vaikuttavat ihan kokeilemisen väärteiltä - ja jotkut taas eivät. Joidenkin ohjeiden ainekset ovat ainakin minulle outoja (milkki, pikanttikastike, korsujuoma, faneeripalat) vaikkakin kuviteltavissa... Osa taas  nykyään saavuttamattomissa (kahvinkorvike, liemivoima, keinohunaja)? Tässä muutama ohje teillekin:

                       242006.jpg

Römsäkukko
Pienet kalat, jotka eivät muuten kelpaa mihinkään, ovat tähän römsäkukkoon mainioita. Kilo kaloja kenttäpakilliseen. Jos on perunoita, voita tai muuta rasvaa, on keitos yhä parempaa, mutta välttää ilman näitäkin.
Kalat suomustetaan, sisälmykset poistetaan. Päitä ei. Viipaleiksi veistelty peruna pannaan kalakerrosten väliin pakkiin, samoin rasva. Noin 2 cm pakin reunoista jätetään, että sopii vettä. Keitetään hyvin hiljaisella tulella tunnin verran. Jos vesi kokonaan kuivuu, lisätään sitä. Keitosta ei saa pahasti hämmentää, kansi löysästi päällä. Vesi kiehukoon kuiviin lopuksi. Paljaista kaloista tehty römsäkukko on kylmänäkin mainiota.

Kauraa ja sianpintaa
Reppuun retkelle mukaan kauraryyniä, läskiä ja suolaa. Läski leikataan pienenpuoleisen voileivän kokoisiksi viipaleiksi. Nämä käristetään pakin kannessa. Tämän jälkeen nostetaan valmiit silavakappaleet hetkeksi syrjään. Pari kourallista kauraryynejä kaadetaan pakin kanteen jääneeseen sulaan ihraan ja annetaan hiljalleen käristyä kastikejauhojen tapaan. Tämän jälkeen silavapalat taas joukkoon, vettä kansi täyteen  ja koko hoito saakiehua noin 20 minuuttia.

Juustosta maitoa
Kuumaan kahvinkorvikkeeseen hienonnetaan juustoa mahdollisimman pieniksi paloiksi. Noin kolmen päivän juustoannos tekee pakinkannellisen kahvinkorviketta maidoksi.

Korsuritarit eli Retaleet
Annos keksejä liotetaan korsujuomassa ja paistetaan tämän jälkeen pakinkannessa rasvassa tasaisen ruskeiksi. Marmelaadia sivellään jokaisen keksin päälle ja kaksi painetaan vastakkaisn. Palasokeria hienonnetaan päälle tasainen kerros. Faneeri käy keksien sijasta hyvin.

Leipäkeitto
Rouhittua leipää pannaan kiehuvaan veteen, samoin annos voita ja keinohunajaa. Keitetään viitisen minuuttia.

Kylmälaukaus
Mehuun sekoitetaan pakissa kauraryynejä ja sokeria. Syödään siltään kylmänä.

Räiskäleet "hihnasta olalle"
Tavallinen räiskäletaikina, mutta jauhojen asemasta käytetään makarooneja, jotka on hienonnettu mahdollisimman pieneksi.

Vastike-kahvi
Kuivaa näkkileipää paloitellaan pieniksi paloiksi kenttäpakin kanteen. Kappaleet paahdetaan tumman ruskeiksi, ei kuitenkaan polteta niitä. Paahtamisen jälkeen kappaleet survotaan hienoksi jauhoksi, josta sitten keitetään "kahvia" sekoittamalla n. litraan vettä 2 rkl vastikekahvia ja annetaan tämän keihua 5-10 min.

Jo vähän hykerryttää ajatus huomisista päiväkahveista. Meneeköhän kumppanilta vastikkeet väärään kurkkuun ?

    242007.jpg