Pienviljelijäin Keskusliiton kotitalousneuvojat Maiju Gebhard ja Hilja Lahti neuvovat kirjassaan "Pienviljelijäemännän keittokirja" (WSOY1932) miten pannaan suu säkkiä myöten.
Silloisesta Suomen kansasta löytyi pienviljelijöitä yli miljoona ja useimpien toimeentulo oli vaatimatonta. Kotitalousoppaassaan kirjoittajat tarkastelevat ruokataloutta säästäväisyyden ja ravitsevuuden kannalta.
Kirjasta löytyy ruokaohjeiden lisäksi neuvot mm saippuan, perunajauhojen ja maltaiden valmistukseen.
Säästäväisen Halpalan emännän ruokavalintoja vertaillaan Kallelan suurpiirteiseen talouden pitoon usean luvun voimin. Aterioiden kokoonpano-ohjeista löytyy esimerkkejä arkiaterioista juhlapitoihin ja myös sairaiden ruokavalioon otetaan kantaa.
Kyrsäleipä eli rieska
Viili- tai kirnupiimää, karkeita ruis- ja ohrajauhoja, suolaa
Suola sekoitetaan piimään, joka alustetaan jauhoilla tavalliseksi taikinaksi. Leivotaan heti ohkaisiksi leiviksi, pistellään ja paistetaan. Leivät tulevat hyvin herkullisiksi ja mureiksi, jos taikinaan pannaan vähän voita.
Puolukkarieska
Puolukat survotaan, niihin lisätään vettä ja sitten alustetaan siihen ruisjauhoja, kunnes on saatu tavallinen taikina.
Se leivotaan heti ohuiksi leiviksi, paistetaan uunissa ja syödään maidon kanssa.
Kahvia neuvotaan juomaan kohtuudella sekä säästäväisyys- että terveyssyistä. Tärkeintä hyvän kahvin valmistuksessa on puhdas pannu. Tässä nuoremmalle väelle pannukahvin keitto-ohjeet ja vinkkejä vastikkeen käyttöön:
Kahvi
Vettä, jauhettua kahvia, kahvinselvikettä.
Puhtaaksi pestyssä pannussa keitetään vettä. Kun vesi kiehuu, lisätään jauhettua kahvia (puhdasta tai vastikkeella sekoitettua) noin teelusikallinen vesikupillista kohti. Saa kiehua 5-7 minuuttia. Pannu nostetaan tulelta, nokka selvitetään ja pannu saa hetken aikaa seistä. Kahvinselvikkeenä käytetään tilkkanen kylmää vettä, puhdistettuja ja kuivattuja lahnan suomuja tai ostoselvikettä.
Vanhasta kahvista keitetään sumppi siten, että pannussa olevien porojen päälle kaadetaan vettä, joka kiehautetaan. Tämä vesi otetaan talteen, porot kaadetaan pois, pannu pestään ja sumppiveteen keitetään uusi kahvi.
Säästäväisyyssyistä voi kahvinpapujen lisänä kahvissa käyttää sikuria, ruista, ohraa, herneitä ym. Sikurin käyttö on niin yleistä, ettei sitä tässä sen enempää selosteta. Ruista, ohraa tai herneitä käytettäessä paahdetaan nämä uunissa vaalean ruskeiksi, vaaleammaksi kuin kahvi, koska ne helposti muuten maistuvat palaneelle. Toiset keittävät viljan ennen paahtamista, toiset paahtavat sen mieluummin keittämättä. Sitten paahdetaan erikseen kahvi, joka kuumana sekoitetaan paahdettuun viljaan ja peitetään. Samassa kannellisessa astiassa jäähtyessään vilja vetää itseensä kahvin makua. Sekoitus jauhetaan yhdessä ja käytetään puhtaan kahvijauheen asemesta samalla tavalla kuin kahvijauhe. Kuinka paljon vastiketta kahviin sekoitetaan, sen ratkaisee jokainen varojensa ja makunsa mukaan.
Pohjalainen leipäjuusto
7 litraa maitoa (kuorimatonta tai osaksi kuorittua)
1 tl juustonjuoksutinta
suolaa
Lypsylämpöiseen maitoon sekoitetaan juoksutin. Hämmennetään vähän aikaa ja jätetään juoksettumaan. Saostuma rikotaan, hienonnetaan ja kuumennetaan niin, että juustoaine laskeutuu pohjalle. Juustoaine kootaan ja nostetaan puiselle kannelle. Kantena on sopiva käyttää esim puista pytyn kantta, jonka läpimitta on noin 50-60 sm. Tähän asetetaan juustoaine aluksi pienempään kokoon, koska se paistuessa leviää. Tämän jälkeen paistetaan juusto siten, että paistaja pitelee kantta loimuavan tulen edessä. Tulen pitää olla voimakas ja puiden sellaisia, joka eivät räisky. Paistuessa juusto leviää noin 1-1,5 sm paksuiseksi. Juusto paistetaan molemmin puolin. Paistamisen jälkeen ripotellaan suolaa juuston pinnalle.
Saippuan valmistus
10 l vettä
2 kg jäterasvoja
1/2 kg lipeäkiveä
2 kup. suolaa
Rasva pannaan tulelle 9:ään litraan kylmää vettä ja keitetään, kunnes se on jonkin verran sulanut. Lipeäkivi lisätään ja seoksen annetaan kiehua tasaisella tulella, kunnes se juoksettuu. Sitten lisätään suola ja 1 l kylmää vettä. Seos saa kiehahtaa, siivilöidään ja sen annetaan hyytyä. Saippua leikataan palasiksi, jotka kuivataan. Suopa vatkataan ja käytetään huonompaan pesuun. Jos saippua tuntuu liian rasvaiselta, sulatetaan se uudelleen ja lisätään hiukan lipeäkiveä.
Kuvat: Pienviljelijän emännän keittokirjasta paitsi UPO-spriikeitin-mainos/1952
Kommentit