Helsingin Kaiku vuodelta 1912 valottaa jutussaan Helsingin tulevaisuutta. Tässä rempseä artikkeli kokonaisuudessaan.

"Jo takavuosina tehtiin kaupungin asemakaavatoimistossa ehdotus tehdas-ja varastoalueitten järjestämiseksi pitkin Vanhankaupunginlahden rantaa - Sörnäisistä Vantaanjoelle saakka.  - Satamaksi tätä lahtea niinikään on kauvan ajateltu; m.m. hra Lars Krogius innokkaasti puolusti tätä aatetta noin vuosi sitten tapahtuneessa Drumsötä koskevassa keskustelussa kaupungin valtuustossa."

1333566.jpg

Kuva: Toivo Vikstedtin piirroksia "Pikku-Helsingistä" /Helsingin Kaiku/1912
1. Fabianinkatu 22   2. Mikonkatu 15.  3. Uudenmaankatu 8   4. Uudenmaankatu 6.

"Koska nyttemmin Viikin joutuminen kaupungin käytettäväksi on ollut kysymyksessä, on hra Lindgren ehdottanut tällekin alueelle satamalaitoksia, etupäässä puutavara-paperimassa-vientiä varten. Rautatie johdettaisiin tänne Malmin asemalta varsin mukavasti.

Brändön yhtiön omistaman "Kivinokka" nimisen niemen mannermaalla on arkkitehti Lindgren myöskin ehdottanut tehdasalueeksi - taikka sataman hiiliasemaksi.

Keskellä kuvaa näkyy Brändön saari ajateltuna valmiiksi rakennetuksi. Saaren keskustan muodostaa "Vapaamuurarien vuorelle" rakennettava "Akropolis", näyttelyrakennuksineen ja kivitaloineen. Tätä keskustaa ympäröi pienemmät yhteenrakennetut yhden perheen kodit ja äärimmäisenä renkaana ovat yksityishuvilat. - Kaupunkimme vastainen stadion on, kuten kuvassa näkyy, ehdotettu Brändön saarelle rakennettavaksi."

1332358.jpg

"Brändöstä johtavat sillat Mustikkamaalle, josta niinikään tulee huvilakaupunki. Ehkä tänne sitäpaitsi sopisi sijoitettavaksi joitakuita kaupungin, yliopiston tahi valtion sairaaloita tahi muita yleisiä laitoksia.

Mustikkamaalta johdetaan liikenne lauttojen avulla Pohjoissatamaan.

Kuvassamme näkyy vasemmalla kaupunki, satamineen ja Katajanokkineen, Töölön lahdet, Sörnäinen uusine miljöineen ja Vanhankaupungin uusi satama-alue. Vantaanjoesta alkaen, jonka suu näkyy tämän sataman oikeassa yläkolkassa, itäänpäin - kuvassa alaspäin - on Viikin alue, johon on ehdotettu 3 suurta möljää. Satamaa rajoittaa itäänpäin (alaspäin) Brändön yhtiön omistamat "Kivinokan" niemi ja Brändön saari. joka kuvassamme on keskellä. Tästä vasemmalle näkyvät Mustikkamaa ja Korkeasaari. Kuvan alalaidassa on Degerö, johon kuuluu kaupungin omistama Turviikin kansanpuisto."

Ei tullut Akropolista eikä Stadionia Kulosaareen, ei. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat suurien suunnitelmien aikakautta. Valtavastihan silloin suunnitelmia toteutuikin, mutta suurin osa jäi unhoon, ehkä syystäkin. Niin kai on nykypäivänäkin.