Laaja ja moniulotteinen aihe. Tällä hetkellä joudun pysyttäytymään haasteen kanssa lähipiirissä, kotioloissa. Koiran omistajalle yksi iso kipupiste on se hetki kun joutuu pohtimaan onko lemmikin parempi päästä tuskistaan vai yritetäänkö eläintä hoitaa vielä. Vanhan koiran kohdalla päätös on ehkä (mutta vain ehkä) helpompi tehdä. Päättäminen vetreässä keski-iässä olevan koiran elämästä/kuolemasta on vaikeampaa.
Mäyräkoira-rodun kipupiste on tuo kummallisen pitkäksi jalostettu selkä, sen rappeumat ja välilevyjen pullistumat. Pahimmillaan selkävaivat johtavat mäyräkoirahalvaukseen ja koiran lopettamiseen.
Tämä kuvassa oleva vesihiisi-, vesikirppu- ja ahvenatarkkailijamme löytyi eilen kotoa liikkumattomana ja kovasti valittaen. Pieneläinklinikan Eläinsairaalan asiantuntijoiden (KIITOS taas kerran) avulla koira on nyt kotona, tarkoin hoito-ohjein ja kipulääkkein varustettuna. Takana yksi morfiininhuuruinen yö ja edessä kaksi viikkoa täydellistä lepoa. Kannamme koiran pihalle tarpeilleen ja muuta liikuntaa ei saisi sitten ollakaan. Aika näyttää auttaako konservatiivinen hoito vai joudummeko miettimään leikkausvaihtoehtoa tai ehkä koirasta luopumista.
Kommentit