Kahdeksan vuotta sitten kun selkä ensimmäistä kertaa paukahti, aloin miettiä sängyn merkitystä ihmiselle.Muutamia vuosia myöhemmin päätin tehdä se ISON INVESTOINNIN. Sijoitin kuukausipalkkani (ja vähän enemmänkin) laadukkaaseen sänkyyn. Sellaiseen, joka on oikein virallisesta sänkykaupasta ostettu, koemaattu moneen kertaan ja  harkittu vielä monempaan.Ei se mikään hästenssi ole, eikä automatisoitu, mutta jykevä peli kuitenkin.



Rahanmeno tuntui suurelta mutta toisaalta - sängyssähän vietetään vuorokaudessa aikaa kosolti.

Vaikka en käytäkään sänkyä laiskotteluun, vaan pääasiassa nukkumiseen ja satunnaiseen muuhun sänkypeuhaukseen, vietän sängyssäni ainakin sen kahdeksan tuntia vuorokaudessa.

 Ja mikä mukavinta: selkä ei ole oireillut juurikaan sängyn oston (ja reippaan Pilates-harrastuksen) johdosta.











Hetekassa olen minäkin pienenä maalla nukkunut. Eräs tädeistäni ei suostunut muussa nukkumaankaan. Loppuaikoina piti hetekaan laittaa lautoja pohjan tueksi, ettei tädillä peppu viistänyt maata kun sängyn joustosilmukat venyivät...



Vanhoissa sänkymainoksissa korostetaan sängyn terveellisyyttä ja hygieenisyyttä. Suoraselkäisyys oli hyve, jonka piti näkyä myös ulospäin. Ja kukapa ei haluaisi nukkua sängyssä, jossa luteet eivät viihdy? Pieni koko ja kokoontaitettavuus olivat hyvän sängyn ominaisuuksia myös. Perhe-Sopu sijaa antaa?
Sänkykamarikatse kuulostaa mukavalta - mutta mikä ihme se on?

                                    

Kuvat: Suora selkä Pietisen Tehtaitten mainos/1928, Pohjanmaan Puusepät Oy:n Sopu-sänkymainos/1936, Heteka Oy:n mainos/1937, Helsingin Uuden Rautasänkytehtaan mainos/1924, Pietisen Tehdas Oy:n hygienisen patenttisängyn mainos/1928