Blogiini hakeutuu jatkuvasti ihmsiä hakusanalla "parane pian -runo". Sellaistahan ei tietystikään sivuiltani löydy ainuttakaan. Iloisena tänään saamastani hyvästä palvelusta sekä huoltoasemalla (renkaan paikkaus Pukinmäen Essolla) että kukkakaupassa (sekin Puksussa) ajattelin palvella lukijoitani tarjoamalla tuon paranemista edistävän runon. Mutta... Sellaista ei kertakaikkiaan löytynyt! Ei kirjoista eikä muistakaan kansista, värssykokoelmistä tms. Joudutte tyytymään Somerkivi-Tynell Airolan "Lasten oma aapinen" -kirjan (jota olen kansiksessa lukenut) saksalaisesta sadusta mukaeltuun tarinaan "Nunnu", joka edes sivuaa aihetta.Usko Laukkasen kuva on kiva ja tuttu.
"Nunnu on pieni nuhapoika. Sillä on harmaa viitta ja harmaa huppu. Hupun alta loistaa, punainen nenä kuin auton perälyhty.Nunnu istuu usein katon räystäällä. Se katselee sieltä alas, Sitten kun alkaa sataa, tulee Nunnulle kiire. Se syöksyy alas ränniä pitkiän. Se juoksee vesiojissa. Se hyppii lätäköissä.
Jos lapset tekevät samoin, hyppää Nunnu heidän eteensä ja sanoo : -Hätsis! Minä olen Nuha-Nunnu!Pian alkavat lapsetkin aivastella. He puhuvat nun, nun, nun, koska heidän nenänsä on tukossa. He niistävät ja niistävät. Heidän nenänsä tulee punaiseksi ja kipeäksi. Lopulta heidän täytyy pysyä sisällä monta päivää.
Siksi lasten onkin paras leikkiä kuivilla paikoilla. Joskus Nuha-Nunnu kuitenkin pujahtaa lasten joukkoon. Silloin on viisainta juosta kovasti. Ei Nuha-Nunnu reippaita lapsia kiinni saa. Sen sääret ovat hyvin lyhyet."
Toinen etsitty aihe on näköjään tällä hetkellä "Kyllin hyvä pannukakku", enkä yhtään ihmettele. Löysin tuon ohjeen joskus 80-luvulla Kodin Kuvalehdestä ja se on ainoa pannukakku, jota lapseni ovat kotona syöneet. Armahdan nyt reseptin etsijää. Tässä ohje sellaisena kuin se minun leikekirjassani on:
Kun Kylli-täti saapuu vierailulle ja pyöräyttää bravuurinsa, pannukakun, kaikki huokailevat: olipa erikoisen ihanaa!
Riko kulhoon yksi muna. Sekoita joukkoon 8 dl maitoa, 4 dl vehnäjauhoja, 100 g voita tai margariiniä sulatettuna, 0,5-1 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta, 1 tl vanilliinisokeria ja 1 tl suolaa. Anna seoksen turvota hetki ja kaada se leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipannulle ja paista 225 asteessa noin puoli tuntia. Herkuttele vaikka hillon tai soseutettujen tuoreiden marjojen kanssa.
Muuten on blogiini eksyvien hakusanat aika taattua tavaraa. Luonnollisesti vanhat mainokset, vanhat kuvat ja sarjakuvat kiinnostavat. "Hurriganes" ja "Martta Wendelin" ovat jännästi aika samoilla viivoilla. "Vanha Helsinki" ja "vanhat kalenterit" tiukasti kannoilla. Mäyräkoirat (mm. "mäyräkoiran vaatteet", "vanhan mäyräkoiran lopettaminen") ovat monen kiinnostuksen kohde.
"Peurareseptejä" etsitään usein, samoin kastanjakeiton ohjetta (ja nehän löytyvät)."Korpisoturin keittokirjan" ohjeisiin on tutustunut valtavan moni. "Sokeritoukka" ja "suomenhevonen" ovat myös 50 suosikin listalla. Nostalgia nostaa päätään myös guuglatessa: "Retu-kengät", "Hai-saappaat", "emaliastiat", "Amerikan arkku" ja "Fennoradio" tuovat paljon piipahtajia."Vanha kylpylä Helsingissä" ei varmaankaan ole ihan se, mitä hakija etsi.
"Tyttöjä saunassa" -aiheen otan varmasti vielä joskus esille. (Jostain syystä kuvittelen, että etsijänä on joku vanha herra...) "Pannaan hevosta" -aiheen jätän jollekulle muulle.
Vuoden aikana Kävelyllä-blogissa on kipaissut yli 14 000 kävijää. Käpsä kiittää!
Kommentit