Huhtikuu on kuukausista julmin? Vai romanttisin? The Gibson Art Calendar (1911) on päätynyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Rakastavaiset huhtikuisessa sateessa, toistensa lumossa, käsi kädessä aidalla istuen. "Who Cares!" huudahtaa kalenterin teksti. No joo, neidin mekkoa katsoessa tulee mieleen, että ei oo varmaan maailman mukavin vaatekappale märkänä ja kuraisena... Toisaalta ehkä pikku palvelija huolehtii vaatehuollosta kartanolla? Mutta tämähän on nyt vain ja ainoastaan tällainen realistis-romanttinen näkemys asiasta. Ja tosiaan: mitä välii, kun on rakastunut!

Kalenterisivun alalaidassa seikkailee tyytyväinen pikku Amor, joka on saanut saaliikseen lukuisia neitoja ja herrasmiehiä.Huhtikuun satoa!

Rohkea on se kansalainen, joka näinä aikoina valitsee kulkuvälineekseen junan. Matka sujuu helpoimmin, nopeimmin ja todennäköisimmin bussilla. Juna ei ole nykyään edes vaihtoehtona tämän hetken työmatkallani, mutta silloin tällöin kotimaan pidemmillä matkoilla kylläkin. Eilen kokosin koko siviilirohkeuteni ja ostin junamatkan Lappiin, koska lentoja ei toivomaani ajankohtaan löytynyt. VR tarjosi sitä paitsi matkan kohtuuhintaan verrattuna Finskin lentohintaan. Aika näyttää löytyykö "jokaisesta solmukohdasta elämys" vaiko kenties "piristävä seikkailu" kun joidenkin viikkojen kuluttua lähden reissuun!

Ja onhan sitä ennenkin juututtu junalla lumeen - peräti Dakotassa asti.

Kuvat: Volvo-Auto/1936, Valtionrautatiet/1937, Bantåg i Dakota i Nord-Amerika öfverraskadt af en snöstorm/Svenska Familj-Journalen Svea Nr 10/1888

Entisaikaan nuottivihkoihin painettiin  usein kauniit kannet. Säveltäjänä G. de Bottori on ainakin minulle  aivan tuntematon, mutta "Troica" -kappaleen nuotit ovat kulkeneet mukanani muutosta muuttoon tämän kauniin, talvisen kuvan vuoksi. Vihkon on painattanut ruotsalainen Carl Gehrmans Musikförlag Leipzigissa vuonna 1908.

Jo kulman takana vaaniva kevät saa aina aikaiseksi tämän saman tunteen: jotain tarttis tehdä. Viimeisen vuoden aikana Pilates-harrastus on jäänyt ja nyt olisi aika uudelle. Suloisenkaunista naisvoikkaa vai jämerämpää kuntoilua?

Helpotuksekseni ikuinen ohjenuorani Suomen Urheilulehti kertoo artikkelissaan "Saattavatko ruumiilliset harjoitukset olla henkiselle kehityksellemme haitaksi?"(1904), että voin huoleti jatkaa myös fyysistä rasitusta pelkäämättä järkikullan katoamista. Artikkelin kirjoittaja I.W. vakuuttaa epäilijät vankoin, helsinkiläisissä lyseoissa tehdyin tilastollisin tutkimuksin.  Vertailut osoittivat, että lukuaineissa hyvin menestyneet oppilaat olivat hyviä myös voimistelussa ja "huolimattomien ja huonokykyisten oppilaiden" arvosanat voimistelussa olivat heikot.

Kehoa rakentamaan siis, vaikka lepotuoli huutelee puoleensa.

Viikon vinkki nro 2:  Taukojumppa työpaikallesi

Kuvat:Voimistelukirjan mainos/Otava/1933, Bovril-mainos/1916, Painijat/Suomen Urheilulehti/1903,Foot,s Adjustable Rest-Chair-mainos/1916, Pyramidikuva/Suomen Urheilulehti

Tämän talvena lumen ja pakkasten määrä jaksavat yllättää. Pääkaupunkilainen oli jo ehtinyt lähes unohtaa mitä kaikkia lumen, jään ja pakkasen iloja onkaan: jäälyhtyjä, lumienkeleita ja lumiukkoja,  pertsaa, potkukelkkailua, retkiluistelua ja lumikenkäilyä ja ties mitä!

Pikku koira on löytänyt lähimetsistä uuden maailman. Lumi on saanut aikaan ennennäkemättömiä reittejä, pieniä polkuja mitä mahdottomimmissa paikoissa. Ylitämme jyrkät kalliot, vetisen suon ja syvät ojat huomaamatta, uusia näkymiä ihaillen.

Viikon vinkki:

Kuvat: Lumiukko/itse tehty aapinen n. 1940-luvulta/tekijä tuntematon, Lumikenkäilijä -kuva/Suomen Urheilulehti 1902, Banaaneja -mainos/1921

Jotenkin tämä kaikki tuli mieleeni oravista...ja muutoista ja remonteista...ja karkauspäivästä...
Ihan ensimmäiseksi ne oravat: niitähän pyörii ihan joukkoina parvekkeemme ympärillä juuri nyt, kodinperustamispuuhat tietty mielessään. Kovaa säksätystä kuuluu ja triangelidraamaakin näyttää olevan ilmassa. Sivustaseuraajaa tietysti vähän jännittää miten puuhassa oikein käy! Todennäköisesti seurauksena on niitä suloisia pörröhäntiä oravanpoikia niinkuin aina ennenkin.



Kevät tuo mukanaan myös kodin(tai auton/veneen/moottoripyörän/työpaikan-)vaihtovireen. Lukuisat tutut ja ystävät ovat vaihtamassa kotia lähiaikoina. Ja muuttoa ennen joutuu paitsi pakkaamaan myös remontoimaan uutta kotia. Sehän ei tunnetusti ole sitä kaikkein helpointa hommaa aikatauluineen ja eriävine mielipiteineen. Tohinaa on kuin pörröhännillä konsanaan. Ja taas sivustaseuraajaa vähän jännittää miten puuhassa oikein käy!

Ja Karkauspäivä sitten! Hämmästykseni on suuri seuratessani tätä köyhtyvän Suomen meininkiä. Juuri kukaan kosituista miehistä ei hankkinut naiselleen hamekangasta! Joku kyllä vältteli vastuuta väittämällä, että tekstiviestitse ei voi kosia. Sehän ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Nyt kyllä ihan tosissaan jännittää miten tässä käy! Lepytysaakkosia saattaa tarvita kaiken tämän keskellä.




Kuvat: Seura-lehti 34-35/1948

Tämähän vaikuttaisi mukavalta harrastukselta. Täällä Etelä-Suomessa jäät vain ovat niin huonolla  mallilla tänä talvena, ettei ole tullut järven/meren jäällä luistelu mieleen. Viime päivien keväisen lämpimät ilmat kääntävät muutenkin ajatukset pois siitä tosiasiasta, että on helmikuu!

Kuva:  Skridskosegling på Värtan/ Svenska Familj-Journalen Svea/1888