1183990.jpg

Oletko koskaan Kallion kirjastossa käydessäsi ajatellut vierailevasi Sörnäisten kansankirjastossa? Helsingin Kaiku -lehden numero 48 vuodelta 1913 kertoo vasta valmistuneesta kirjastosta. Tämä "yksinkertainen, mutta miellyttävännäköinen kivikartano" kohosi aukealle paikalle Porthaninkadun, Viidennen linjan ja Flemminginkadun risteykseen "tyydyttämään Sörnäisten etukaupungin sivistystarvetta". Tämä kansankirjaston Sörnäisissä sijaitseva haaraosaston mainitaan olevan ensimmäinen kunnan kokonaan kustantama yleinen kirjastorakennus Suomessa. Vuodesta 1889 toiminut kansankirjasto oli alunperin yksityinen, Alli Tryggin työläiskansan sivistämiseksi perustaman Kansankodin  osa ja toimi Hämeentiellä puurakennuksessa. Vuonna 1899 kirjasto siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen.


Kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnitteleman rakennuksen ulkoasua moititaan verraten vaatimattomaksi, mutta sisätilat onneksi korjaavat tilannetta. Jo porraskäytävä on ilmava ja valoisa ja sille "muodostavat perspektiivin alakerroksen kolme salia: oikealla sanomalehtisali, vasemmalla lasten lukusali ja keskellä harvinaisen kaunis lainaussali".

1183992.jpg

Laajuutta kerrotaan olevan yllin kyllin, eikä tilojen arvella käyvän ahtaaksi vielä pitkään aikaan. Ja kun näin käy, voidaan ottaa käyttöön tilava kirjastomakasiini, joka muuten sijaitsee pohjakerroksessa heti palveluskunnan asuntojen vieressä.

Sörnäisten haaraosastosta tuli heti avaamisen jälkeen kovin suosittu. Melkoinen osa pääkirjaston (sijaitsikohan se silloin Rikhardinkadulla?) siirtyi sinne. Kirjalainojen luku nousi 10 000 kuukaudessa ja sanomalehtiä kävi lukemassa 200 ihmistä päivittäin. Lastensalissa vieraili 150 kävijää päivässä. Kallion paloasema oli näköjään tuolloin myös rakenteilla (kuva alla).

1183995.jpg